Sanataiteen opetussuunnitelma, yleinen oppimäärä
Turun sanataideyhdistyksen Sanataidekoulu Kratti 2007
1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, Sanataidekoulu Kratin toimenkuva, arvot ja tavoitteet
1.1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä
Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi myös järjestää alle kouluikäisillä varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille.
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.
1.2. Sanataidekoulu Kratin toiminta-ajatus
Turun sanataideyhdistys on perustettu vuonna 2001 ja sen tehtävä on ylläpitää, tukea ja kehittää sanataiteen harrastamista, koulutusta ja tuntemusta. Lisäksi yhdistys kokoaa yhteen Turun ja Varsinais-Suomen sanataideopettajat ja – kouluttajat. Vuonna 2006 Sanataideyhdistyksen ensisijaiseksi tehtäväksi päätettiin perustaa sanataiteen perusopetusta antavat koulu. Turussa vain sanataidekoulun yhteydessä on tarjolla taiteen perusopetusta sanataiteessa.
Vuonna 2006 julkaistu varsinaissuomalainen kirjallisuusstrategia pitää sanataiteen perusopetuksen vahvistamista yhtenä päätavoitteista, ja mainitsee visiossaan, että Turun Sanataideyhdistyksestä tulisi vahva alueellinen toimija.
1.3. Arvot
Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista.
Turun Sanataideyhdistys näkee taiteen perusopetuksessa tärkeänä taiteen kautta kiinnittymisen omaan, paikalliseen kulttuuriympäristöön. Sanataiteen painopistealueeksi onkin määritelty teksti maailmassa – toimijana varsinaissuomalaisessa kulttuurissa. Tavoitteena on, että taiteen opiskelun ja tekemisen kautta oppilas hahmottaa omaa sijaintiaan yhteiskunnassa, kulttuurisessa kentässä ja taidekentässä.
Opetuksessa käytetään hyväksi Varsinais-Suomen rikasta kirjallisuus- ja kirjailijakenttää, ja pyritään vuosittain luomaan kontakteja oppilaiden ja paikallisten kirjailijoiden välille.
1.4. Sanataideopetuksen tavoitteet
Sanataiteen opetuksen tavoitteena on kielen ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja jäsennetään maailmaa.
Sanataiteen opetuksen tulee tarjota monipuolisia kokemuksia, harjoittaa eläytymiskykyä, laajentaa sanavarastoa, auttaa rakentamaan oppilaan identiteettiä ja etsimään persoonallista ilmaisua.
Opetuksessa korostetaan iloa, leikkiä ja ilmaisuvapautta, ja opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja tiedonhalu. Oppilaita rohkaistaan yhteisöllisyyteen sekä eri sukupolvien ja kulttuurien kohtaamiseen.
Sanataideopetuksessa käsitellään kirjoitettua, puhuttua tai kuvitettua kieltä. Opiskelussa painotetaan sekä vastaanottoa että omaa ilmaisua. Opetuksessa tutustutaan sekä lukemisen ja kirjoittamisen perinteisiin muotoihin että uusien viestimien tuomiin mahdollisuuksiin. Erilaisten kaunokirjallisten ja muiden sanataiteen alaan kuuluvien tekstien lukemisen, kuten myös medialukutaidon ja mediakriittisyyden, tulee kulkea läpi koko opetuksen.
Opetuksessa on keskeistä taiteiden välinen luova vuorovaikutus. Virikkeitä ja yhteistyötä haetaan niin teatterin, kuvataiteen, musiikin, tanssin kuin sirkustaiteenkin parista. Yhteistyötä toteutetaan eri taiteenalojen välisinä projekteina.
Opiskelussa keskeistä on taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan.
Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.
1.5. Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista.
Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia.
2 Opintojen rakenne ja laajuus
2.1 Opintojen rakenne
Oppilaitos rakentaa opetustarjontansa opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä opintokokonaisuuksista.
Sanataideopetuksen kymmenen opintokokonaisuutta on suunniteltu ikä- ja etenemisjärjestyksessä. Sanataidekoulut tai -ryhmät voivat soveltaa niitä haluamallaan tavalla joko yhdistämällä kokonaisuuksia tai syventymällä vain yhteen tai muutamaan kokonaisuuteen.
Ryhmissä voi olla kielelliseltä taustaltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan hyvin erilaisia oppilaita, mikä tulee ottaa huomioon opetusta järjestettäessä.
2.2 Opintojen laajuus
Sanataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Koulutuksen järjestäjä turvaa opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Annettavan opetuksen määrä mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttamisen.
Opetusta oppilaalle järjestettäessä taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon.
Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi oppilaitos voi tarjota oppilaitos-kohtaisia valinnaisia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia.
3. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen
Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.
4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain = 500 h
Keskeiset painotukset Sanataidekoulu Kratissa sijoittuvat kerronnan taitojen ja kirjoittamisen lajien perusasioita, taiteiden välistä elämyksellisyyttä sekä paikallista historiaa ja kulttuurintuntemusta yhdisteleviin osioihin “Jäsennän maailmaa”, “Kerronnan rakenteita ja käsitteitä”, “Sanataiteen toistuvat teemat” ja “Taiteet kohtaavat”.
1. Jäsennän maailmaa 80 t
Tavoitteena on, että oppilas
• havainnoi itseään kirjoittajana ja ihmisenä sekä ympäristön mahdollisuuksia tarjota tarinoiden aineksia
• huomaa omassa historiassaan ja lähiympäristössään aineksia kertomuksiin
• rikastaa mielikuvitustaan ja laajentaa sanavarastoaan
• kehittää suullista ja kirjallista ilmaisuaan
• tutustuu kirjaston ja muiden kirjan esilläolomuotojen avulla kirjallisuuden moninaisuuteen.
Keskeiset sisällöt:
• omien kokemusten ja kiinnostuksen kohteiden ja lähiympäristön havainnoiminen ja hyödyntäminen kerronnan aineksina
• minun, perheeni, sukuni ja ystävieni tarinat, eri sukupolvien välinen vuorovaikutus, sukupolvien ketju
• oman ilmaisun etsiminen ja harjaannuttaminen monenlaista kirjoittamista kokeilemalla
• lempikirjojen esitteleminen muille
Lopputyö: kokeilemisen ja tekemisen yhdistäminen: tila- ja äänimaisemien tai yksittäisen kirjallisen projektin valmistaminen lähiympäristöön ja kulttuuriin liittyen.
2. Kerronnan rakenteita ja käsitteitä 80 t
Tavoitteena on, että oppilas
• perehtyy kertomuksen eri lajeihin
• tunnistaa narratiivisia rakenteita
• oppii fiktion käsitteitä
• huomaa, miten oma kokemus muuttuu fiktioksi ja millaiset vaikutukset muutoksella on omiin kokemuksiin
• keksii omia seikkailuja ja sankarihahmoja ja oppii luomaan niitä myös yhdessä muiden kanssa
• tutustuu runouden ja proosan rajoilla leikittelyyn ja erilaisiin poeettisiin lajityyppeihin sekä nykyrunouden ja nykyproosan kenttään
Keskeiset sisällöt:
• erityyppisten tarinoiden kertominen, lukeminen, katsominen ja kuunteleminen
• kertomuksen keskeiset käsitteet: henkilöt, kertojat, ympäristö, juoni, aihe, teema, näkökulma, rytmi, motiivit, jännitteet
• kertomuksen rakentamisen taito: aloitus, keskikohta, lopetus ja käänteet
• henkilöhahmojen kehittely: pyrkimykset ja ristiriidat, taustat ja henkilökartat
• elämyksellinen tutustuminen eri ympäristöihin paikalliskulttuurissa
• ajatuskartan käyttö juonen rakentamisessa
Lopputyö: seikkailutarinan ja sankarin ainesten etsiminen omasta elämästä tai paikkakunnan lähihistoriasta ja otsikoidun ja tavoitteellisen tarinan tai runosikermän valmisteleminen ja esitteleminen muille.
3. Monimuotoinen kieli 30 t
Tavoitteena on, että oppilas
• havaitsee kielen monimuotoisen käytön
• tuntee kielensä historiaa ja nykyilmiöitä
• tutkii faktan ja fiktion rajapintoja
• kokeilee kielen keinoja ja tutustuu niin proosassa kuin runoudessakin kielilähtöiseen tekstintekotapaan: kieli-ilotteluun, murteiden tutkimiseen, mitalliseen runouteen ja bricolageen
• tutustuu monologiin ja dialogiin sekä puhe- ja kirjakielen rajapintoihin
• syventää ilmaisuaan aistikokemuksin
• kirjoittaa eri rooleissa ja erilaisten näkökulmien kautta
Keskeiset sisällöt:
• kertojien polyfonian tutkiminen
• kuunnelmiin tutustuminen
• kielellä leikkiminen
• henkilöhahmoihin eläytyminen ja erilaisten puhetapojen tutkiminen
Lopputyönä rakennetaan aistielämyksiä tarjoava tila tai tehdään kuunnelma esim.lukukokemuksen pohjalta.
4. Sanataiteen toistuvat teemat 80 t
Tavoitteena on, että oppilas
• tutustuu oman ja muiden kulttuurien suuriin kertomuksiin ja myytteihin
• tunnistaa arkkityyppejä ja runouden universaalia kuvastoa
• havainnoi intertekstuaalisuutta ja oppii käyttämään intertekstejä
• tutustuu kirjallisuuden historiaan
• näkee yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia erilaisissa sanataiteen ilmiöissä kautta aikojen
• tutkii taide- ja estetiikkanäkemysten yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia eri aikoina
Keskeiset sisällöt:
• maagiset tarut ja hahmot kirjallisuudessa
• kummitusjutut ja kaupunkitarinat
• symbolit
• syntytarinat ja legendat
• tarinan aristoteelinen ja myyttinen rakenne
• poetiikan muodot ja sisällöt kirjallisuushistoriassa
• suullinen perinne ennen ja nyt
Lopputyönä myyttisen tarinan luominen aineksina oman asuinpaikan tarinat ja ihmiset entisaikaan tai nyt, tai pohtiva essee runouden ilmenemismuodoista kautta aikojen.
5. Erilaisia todellisuuksia ja tapoja kertoa 20 t
Tavoitteena on, että oppilas
• havainnoi realismin ja fantasian rajapintoja
• etsii ja tunnistaa lajityyppejä rakentavia tekijöitä teksteissä
• tutustuu huumorin eri muotoihin
• oppii kimppakirjoitamista ja erilaisia luomisen tapoja
Keskeiset sisällöt:
• tutustuminen monipuolisesti fantasian maailmaan
• realismin ja yliluonnollisen kohtaaminen omassa tarinassa, muodonmuutostarinat
• huumorin keinot: satiiri, parodia, ironia ja nurin käännetyt maailmat
• miljöö tarinaan ja sen henkilöihin vaikuttavana seikkana
Lopputyönä pienemmissä ryhmissä oman fantasiamaailman luominen ja siihen sijoittuvan tarinan kirjoittaminen jatkotarinan muodossa.
6. Kertojan ja tekstin muodonmuutoksia 40 t
Tavoitteena on, että oppilas
• havaitsee teosten maailmoissa tapahtuvat kasvutarinat ja muut muutokselliset draaman kaaret
• havannoi tekstin tyylimuutoksia, kielen kuvallisuutta ja kerronnan rakenteiden vaihtelua
• havannoi erilaisia runon puhujia ja niiden perspektiivejä
• havannoi erilaisissa kulttuureissa syntyneitä nykytekstejä
• oppii katsomaan tekstiä käsityöläisen materiaalina, jota kirjoittaja työstää eri muotoihin: proosakertomukseksi, runoksi, näytelmäksi, kuunnelmaksi, elokuvaksi jne.
Keskeiset sisällöt:
• juonen, henkilöhahmojen ja kielen tasolla tapahtuvat muutokset
• samasta aiheesta kirjoittaminen eri tyyleillä, eri lajeiksi, eri tarkoituksiin
• lyriikka kirjallisuuden lajina ja sen käsitteet: runon puhuja, säkeiden muodostumisen vaihtelevat tavat, troopit, kuvat, symbolit, mitat ja muut rytmin keinot
• erilaisiin kertojaratkaisuihin tutustuminen
• alakulttuurit henkilöhahmojen muokkaajina
• eri kulttuurien kuvastot taiteessa: aiheet, sankarit ja perusarvot
Lopputyönä muodonmuutostarinan (abstraktilla tai konkreettisella tasolla ymmärrettynä) kirjoittaminen tai runosikermän valmistelu, jossa leikitellään erilaisilla runon puhuja -kokeiluilla.
7. Teksti maailmassa 50 t
Tavoitteena on, että oppilas
• oppii tuntemaan tekstin tien julkaisuksi ja kirjallisen kentän toimijoita ja toimintaa
• oivaltaa kirjallisuuden olevan monessa eri muodossaan osan paikallista kulttuuria
• tutustuu sanataiteen esittämisen tapoihin (mm.lavarunous, Kirja ulos kansista -projektit)
• näkee tekstien jatkumon niiden muuntuessa tekstilajista toiseksi
• opiskelee näytelmän kirjoittamista
• oppii kirjallisuuden tutkimuksen terminologiaa
• kokeilee lehtikirjoittamista
• kokeilee teksteillä vaikuttamista
• ottaa huomioon, että tekstillä on kohderyhmänsä ja tavoitteensa
Keskeiset sisällöt:
• tutustuminen kirjailijan tai muun kirjoittamisen ammattilaisen työhön
• näytelmän kohtausten kirjoittaminen ja draaman keskeisimpien käsitteiden käyttäminen
• kustantamossa tai lehden toimituksessa vierailu
• vaikuttamiseen tähtäävät tekstit: kolumni, pakina, mielipidetekstit, arvostelut, pamfletit
Lopputyönä kohderyhmälle suunnitellun julkaisun tai esityksen toteuttaminen: esim.lehtijuttu, antologia, näytelmä, www-sivut tai kritiikki taide-esityksestä.
8. Minä taiteilijana 30 t
Tavoitteena on, että oppilas
• etsii omaa tyyliään ja uskaltaa kokeilla rajojaan kirjoittajana
• etsii aiheita ja aineistoa ja työstää tekstiään saaden siitä henkilökohtaista palautetta
• ymmärtää palautteen antamisen ja saamisen merkityksen
• tutustuu kirjailijoiden esseihin jne. dokumentteihin, joissa he kertovat työstään
• oppii arvioimaan omaa työtään ja tutustuu erilaisiin tapoihin lähestyä kirjoittamista ja kirjoittajuutta
Keskeiset sisällöt:
• omien vahvuuksien tunnistaminen (minä lyyrikkona/prosaistina/dramaturgina jne.)
• keskustelu omista ja muiden arvoista ja eettisistä perusteista kirjoittamisessa
• omien ja muiden tekstien analysointia ja arviointia
• luovan kirjoittamisen oppikirjaan tutustuminen ja keskustelu siitä
• oman kielenkäytön tietoista tutkimista ja kehittämistä
Lopputyönä laajahko sanataiteellinen kokonaisuus tai omaa kirjoittajuutta peilaava pohtiva essee.
9. Tarinat uusmediassa 40 t
Tavoitteena on, että oppilas
• syventää medialukutaitojaan
• oppii arvottamaan median keinoja
• kokeilee kirjoittamista eri välineille
• tutkii tekstien verkostoitumista
• pohtii viestijän ja vastaanottajan suhdetta ja vastuuta
Keskeiset sisällöt:
• erilaisten mediatekstien tekeminen ja tarkasteleminen
• kriittisen mutta toisaalta tarinoita ymmärtävän lähestymistavan oppiminen median ja mainonnan maailmaan
• tekstin ja sen välittämän informaation luotettavuuden arviointia
• kirjallisuuden ja kirjoittamisen sivustot Internetissä
Lopputyönä osallistuminen hakukonerunouden tekemiseen verkossa tai keskustelu kirjallisuusaiheisilla mielipidepalstoilla.
10. Taiteet kohtaavat 50 t
Tavoitteena on, että oppilas
• oppii tulkitsemaan eri taidelajeja sisältäviä teoksia
• yhdistää kokemisen ja tekemisen, tutkimisen ja kuvittelun
• saa sanataiteen rinnalla tuntumaa toisiin taidelajeihin ja voi tutustua yhtäläisyyksiin
• ymmärtää teeman, taideteoksen väitteen ja sanoman olevan toteutettavissa useilla eri tekniikoilla eri taidelajeiksi
• harjaantuu vastaanottamaan yllättäviäkin virikkeitä ja yhdistelemään niitä apuna oman tekstin luomista
• kokeilee vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa osana sanataiteen tekemistä
Keskeiset sisällöt:
• esityksen tai taideteoksen pohdinta monesta eri näkökulmasta
• esityksen taustalla vaikuttavan tai siihen liittyvän intertekstin tai muun idean etsiminen
• tulkinnan keinojen opettelua
• esteettisten ideoiden tarkastelua
• keskustelua taiteen moraalista
• keskustelua taidelajien toimimisesta yhteisellä kulttuurikentällä
Lopputyönä pohdiskeleva teksti taiteidenvälisen projektin herättämistä ajatuksista ja kokemuksista tai sanataidetta ja jotakin muuta taiteen lajia yhdistävä teoskokonaisuus.
5. Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt
5.1. Ikäryhmät, oppilasvalinta ja ryhmäkoko
Sanataiteen perusopetusta annetaan kolmelle ikäryhmälle: 9-11-vuotiaat, 12-14-vuotiaat ja 15-17-vuotiaat. Vapaat oppilaspaikat täytetään lukuvuoden alussa ilmoittautumisjärjestyksessä. Aikaisemmin sanataidetta opiskelleille taataan jatkomahdollisuus siten, että he varaavat oppilaspaikan lukuvuoden lopussa seuraavaksi lukuvuodeksi. Ryhmäkoko on 5-15.
5.2. Opetustuntimäärät
Perusopinnot ovat vähintään 56 lähiopetusoppituntia vuodessa. Lukukausi on pääsääntöisesti 14 viikon mittainen. Osa oppitunneista voidaan pitää myös muulla tavoin, mikäli se on tarkoituksenmukaista, esim. viikonloppuun sijoittuvat lyhytkurssit, yhteiset kirjailijavierailut, teatteri-, museo- tai kirjastokäynnit.
Opetustuntimäärä koko Sanataidekoulu Kratissa on vähintään 500 tuntia kaiken kaikkiaan.
Oppilas saa ryhmässä ollessaan aina sisällöllisesti erilaisen lukuvuoden. Oppilas on ryhmässä siis maksimissaan kolme vuotta ja siirtyy viimeistään silloin seuraavaan ryhmään.
Jos oppilas aloittaa sanataiteen opinnot vasta 10-vuotiaana, hän siirtyy perusopintoryhmä 2: seen jo kahden vuoden kuluttua ja jää paitsi yhden vuoden opeista. Saadakseen kuitenkin päättötodistuksen hän voi korvata puuttumaan jääneet tunnit omaehtoisella työskentelyllä. Opettaja määrittelee tehtävät, tarkistaa ne ja antaa tehtävistä palautteen.
5.3. Opiskeluympäristö ja työtavat
Opetukselle luodaan avoin ja salliva ilmapiiri, joka rohkaisee oppilasta ilmaisemaan itseään paremmin ja kehittämään taitojaan kirjoittajana. Opettaja asettaa oppilaiden kanssa yhdessä tavoitteita ryhmälle ja tukee oppilaita heidän omien tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sanataidekoulu Kratin opetus järjestetään 6-15 oppilaan ryhmissä Turun pääkirjastossa tai myöhemmin Kirjan talossa. Kirjat ja kirjoittaminen ympäröivät opetustilaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ryhmän sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtii opettaja, joka valvoo, että ympäristö ja ryhmän tilanne ovat suotuisia pitkäjänteiselle taiteelliselle työskentelylle ja yhdessä olemiselle. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista.
Opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun.
Sanataiteen perusopetuksessa työtapana on yksilö-, pari ja ryhmätyöskentely. Työskentelymuoto muotoutuu kulloisenkin tehtävän mukaan. Lähiopetuksessa käytetään keskustelua ja toiminnallisia menetelmiä opetuksen tukena. Elämyksellisyyttä etsitään tutkimalla vaihtoehtoisia työskentelytapoja ja -tiloja. Oppilaat kirjoittavat tekstejä myös kotonaan.
Oppilaat opettelevat ryhmänä antamaan ja saamaan palautetta ja näin tarkastelemaan omaa kirjoittamistaan. Opetuksessa tärkeää on luoda ilo ja halu kohti tekstiä.
5.4. Opettajat
Sanataidekoulu Kratissa opetusta antavat opettajat, jotka ovat suorittaneet pedagogiikan opinnot tai osoittaneet niitä vastaavaa käytännönkokemusta, tietoa ja tuntemusta. Turun Sanataideyhdistys ry pitää opettajien valinnassa tärkeänä opettajan läheistä suhdetta ja omakohtaista kiinnostusta opetettavaan alaan, kuten taidekasvatuksessa yleensäkin on suotavaa.
6. Oppilaan opiskelua koskevat ohjeet
6.1. Opiskelun kesto
Taiteen yleisen oppimäärän mukainen perusopetus sanataiteessa on suoritettu, kun oppilas on osallistunut 9 lukuvuonna opetukseen tai hän on osallistunut vähintään 7 lukuvuonna opetukseen ja suorittanut korvaavia opintoja todistetusti. Muualla taiteen perusopetuksen osioiden suorittaminen sanataiteessa luetaan oppilaalle hyväksi. Muilla taiteen perusopetuksen aloilla opinnot hyväksi luetaan soveltuvin osin, kuitenkin maksimissaan puolet suorituksen laajuudesta. Muualla tehdyistä suorituksista tulee olla kirjallinen todistus.
6.2. Arviointi
Ryhmissä annetaan runsaasti sekä kirjallista että suullista palautetta koko lukuvuoden ajan. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Sanataiteeseen kuuluu myös toisten tekstien kuuleminen ja lukeminen, jolloin oppilas saa palautetta teksteistään myös muilta oppilailta. Ryhmässä palautteenanto kannustaa analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja löytämään tekstille tyypillisiä ominaisuuksia. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja (myös piirtämällä ja kirjoittamalla, aina ikäryhmästä riippuen). Oppilaita opastetaan koko opetuksen ajan myös itsearvioinnissa.
Oppilailta kerätään 1-3 kertaa lukuvuoden aikana kirjallinen palaute opetuksesta. Vanhemmilta pyydetään palautetta keväisin seuraavan lukuvuoden opiskelupaikan varmistamisen yhteydessä.
Sanataiteen perusopetuksen päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua.
6.3. Todistus
Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen sanataiteessa suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Liitteenä todistusmalli.
Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista ja läsnäolotodistus.
6.4. Oppilaan erottaminen
Oppilaitoksella on oikeus erottaa oppilas, joka toistuvasti häiritsee ryhmän tai opettajan työskentelyä tai on perusteettomasti poissa 3 kertaa peräkkäin.
